Usein kysyttyä
1. Miksi tämä sivusto on olemassa?
Jäähallimusiikit-sivusto näki päivänvalonsa heinäkuussa 2002. Sivusto on luotu vastaamaan netissä alituiseen pyöriviin kysymyksiin “mikä on joukkue x:n tilanteessa y soiva biisi”. Apu on tarpeen – ylläpidän sivustoa yhdessä teidän kaikkien kanssa!
2. Mikä on jäähallissa soitetun musiikin tarkoitus?
Musiikilla pyritään herättämään katsojissa tunteita ja yleensäkin viihdyttämään. Musiikki vaikuttaa toissijaisesti myös pelaajiin.
Kanadan OHL-sarjajoukkue Ottawa ’67:n arvostettu seremoniamestari Glen Gower kertoo näkemyksensä kiekkopelien musiikkilinjasta blogissaan: “Käytämme hyvin vähän ”top 40”- ja täytemusiikkia playoff-otteluissamme. Pyritään saamaan yleisöä reagoimaan. Kannattajamme ovat innokkaita taputtamaan biisien tahdissa, joten pyrimme ruokkimaan heidän halujaan. Biiseillä myös reagoidaan tuoreeltaan ottelun tilanteisiin.”
Gowerin sanat sopivat myös Suomen jääkiekkomusiikin perusideaksi. Ainakin aktiivisimmat liigakannattajat taputtavat säännöllisesti kotihallinsa pelikatkobiisien tahdissa. Vahvimpia ovat HIFK:n ja Kärppien kotiyleisöt. Monilla muillakin seuroilla on kuitenkin “muutamat tietyt biisit”, joiden mukana kotiyleisö alkaa aina taputtaa.
Suomessa levynpyörittäjä ei reagoi niin aktiivisesti pelin kulkuun kuin Pohjois-Amerikassa. Suomen levynpyörittäjien puolustuksen sanana on todettava, että Amerikassa pelikatkot kestävät mainostaukoineen jopa toista minuuttia, kun taas Suomessa normaalipelikatkot kestävät vain 15-25 sekuntia. Lisäksi Suomessa on paljon äänimainoksia, mutta Amerikassa vain vähän.
Pelikatkoilla soivia biisejä voidaan kutsua myös tsemppibiiseiksi. Jääkiekko-ottelu on kovaa taistelua. Kun pelaajat keskittyvät maalinkiilto silmissään seuraavan aloituksen voittamiseen, saattaa taustalla soiva biisi antaa yhtä lailla heillekin hieman lisäpotkua. Kokenut kiekkotaituri Raimo Helminen toteaa yhdessä haastattelussa, että hän huomaa musiikin joskus muttei läheskään aina. Hän lisää, että musiikki kuitenkin varmasti vaikuttaa moneen pelaajaan. Syksyn 2003 Jääkiekkolehdessä Ilveksessä pelannut keskushyökkääjä Ville Leino kiteyttää, että “jos Metallicaa soi, hän voittaa aloituksen todennäköisemmin”.
3. Minkälaista musiikkia halleissa siis soi?
Pelikatkobiisien valitseminen on taidetta. Yleensäkin selvärytminen musiikki on helposti taputettavaa taustamusiikkia, joka vahvistaa kiekko-ottelun taisteluun keskittymistä. Normaalitahtinen hardrock taas luo jännitystä ja miehistä meininkiä. Iloisella musiikilla pyritään vahvistamaan optimistista henkeä. Tyylilaji on usein rock, mutta halleissa soi myös tanssibiisejä ja perinteisiä instrumentaalilurituksia.
4. Miksi ihmisiä kiinnostaa jäähallissa soitettu musiikki?
Jäähalleissa soitettu musiikki on olennainen osa ottelutapahtumaa. Katsojat monesti rinnastavat biiseihin jääkiekko-otteluiden tuntemuksia. Tästä saattaa seurata tarve selvittää kaivelemaan jääneitä biisejä ja kuunnella niitä uudestaan. Etsityt biisit ovat mielihyvää aiheuttavia – yleensä suosikkijoukkueensa onnistumisiin tai jännitykseen rinnastuvia.
5. Mistä kohtaa pelikatkobiisit alkavat soida?
Suurin osa pelikatkobiiseistä alkaa biisin alusta. Biisejä toki leikataankin, ja niissä tapauksissa biisi alkaa jonkin melodian alusta tai kertosäkeestä. Leikkauskohtien merkitseminen tämän sivuston biisilistoille olisi liian työlästä. Listoille merkitään biisien perään vain loop-merkinnät niihin biiseihin, joista toistetaan tiettyä kohtaa.
6. Voisitko laittaa listoilla olevia biisejä tänne ladattavaksi?
Tämä ei tekijänoikeudellista syistä luonnollisestikaan ole mahdollista, mutta YouTube-sivuston kautta voi kuunnella näytteitä ainakin monista ulkomaisista kappaleista.
7. Mitä päivitysten merkit tarkoittavat?
Esimerkiksi merkintä Ässät 03-06: Billy Idol, CCR; Kärpät-tunnusbiisit tarkoittaa, että Ässien vuosien 2003-06 pelikatkobiisien listalle on tullut Billy Idolin ja CCR:n biisejä sekä Kärppien tunnusbiiseihin on tullut muutoksia.
Tämä helpottaa huomaamaan, mitä uutta pitkiin biisilistoihin on tullut.
